Ajankohtaista

		KEVÄTVISAILU 2006
							tammikuu 2006 helmikuu 2006 maaliskuu 2006 2005 huhtikuu 2006
	23.5.2006 Maatilan Pellervon jutun herättämän keskustelun inspiroimana päätin järjestää karjaväelle tehokasta aivojumppaa kevätvisailun muodossa. Olen laatinut joitakin kysymyksiä, joihin pitäisi valita oikea vastaus annettujen vaihtoehtojen joukosta. Kuulostaa vaikealta, mutta mutta. Samoja asioita joutuu jokainen meistä karjanomistajista miettimään omassa työssään, joten tämä on hyvää harjoitusta. Ja sitten jännittävien tehtävien kimppuun. KYSYMYS NUMERO 1. Karjanomistaja haluaa ostaa kanadalaista siementä lehmilleen a) koska hän haluaa hankkia siemenannoksensa mahdollisimman hankalasti, kaukaa ja kalliilla b) koska hänen oman karjansa jalostus on edennyt siihen pisteeseen, että eläinten rakennetta on vaikea saada paremmaksi muita sonneja käyttämällä. Sekään ei riitä, että rakenne polkee paikallaan. c) koska hän haluaa tehdä jäynää suomalaiselle keinosiemennykselle. KYSYMYS NUMERO 2. Usein esitetty väite on, että kanukkisonnien tyttäret eivät lypsä mitään. Tähän lypsämättömyyteen on syynä a) kanadalaiset eivät osaa ruokkia lehmiään b) kanukkisonneilla on niin huonot interbull-indeksit c) kanukit ovat niin lypsytyyppisiä, että ne lypsävät lihoistaan d) maitomittarit ovat rikki e) väite on paskaa. KYSYMYS NUMERO 3. Kysytään uudestaan, mutta vähän toisin päin. Onko mahdollista, että kanukit sittenkin lypsävät? a) ei, koska niillä on niin huonot interbullindeksit b) kyllä, mutta jos niin käy, se johtuu risteytyselinvoimasta c) a-ja b-vaihtoehtojen perusteella tekevät Suomessa molempia yhtä aikaa KYSYMYS NUMERO 4. Karjanomistaja kuulee usein, että suomalaiset ayrshiret ovat sittenkin kestäviä. Kestävyydellä tarkoitetaan a) lehmä pysyy hengissä useita vuosia b) karjanomistaja on sitkeä ja lypsää vaivojaan säästelemättä tervettä lehmää vaikka kahdelta puolen c) lehmästä tulee 50-tonnari d) lehmästä tulee 50-tonnari ja sen rakenne on edelleen erinomainen. e) lehmän ikääntymisen näkee ainoastaan rungon kehittymisestä ja maitotuotoksen noususta vuosi vuodelta, utare pysyy kintereen tasassa. KYSYMYS NUMERO 5. Edelliseen kysymykseen liittyen, kumpi alla olevista kuvista esittää kestävää lehmää?
	Kuva A - lehmä syntynyt 29.12.2000 - luokitus P-50 1. 305 pv 9189 -4,08 - 3,62 2. 305 pv 10531 - 4,35 - 3,58 3. 305 pv 11711 - 4,29 - 3,43 4. 305 pv kausi vasta alussa, poikinut 5.4.2006 Lypsy käy vielä hyvin, irrotin irrottaa. Päivittäiset maitomäärät 55 - 60 kg.				Kuva B - lehmä syntynyt 5.12.1998 - luokitus EX-91-2E 1. 305 pv 8010 - 4,5 - 3,6 2. 305 pv 9762 - 4,5 - 3,5 3. 305 pv 10902 - 4,6 - 3,3 4. 305 pv 11956 - 4,9 - 3,3 5. 305 pv kausi vasta alussa, poikinut 25.3.2006 Viimeisin koelypsy 61 kg. Lypsy sujuu, ja mikä ettei.
	KYSYMYS NUMERO 6. Mitä tarkoitetaan hyvällä rakenteella? a) lehmällä on hyvä luonne b) lehmä lypsää tosi paljon c) lehmän pystyy lypsämään ilman erityisvirityksiä d) lehmällä on hyvä utarerakenne e) lehmä on tummanpunaruskea ja pitää itsensä siistinä f) lehmällä ovat kaikki osatekijät kunnossa ja sitä on mukava katsella. KYSYMYS NUMERO 7. Osaa karjanomistajista on alkanut kyllästyttää se, että lehmän hyvä rakenne on pääasiassa tuurista kiinni. Osa karjanomistajista on lähtenyt kielloista huolimatta kokeilemaan, jos tuuri pysyisi parempana kanadalaisia sonneja käyttämällä. Alla olevissa kuvissa on kaksi lehmää, jotka molemmat ovat kolme kertaa poikineita. Nyt testataan voisiko kuvien perusteella päätellä kummalla lehmällä on kanadalainen isä?
	Lehmä A 1. 305 pv 9664 - 3,66 - 3,19 2. 305 pv 10890 - 4,1 - 3,1 3. 305 pv kesken, 262 pv 11597 - 3,44 - 3,03				Lehmä B 1. 305 pv 9455 - 4,33 - 3,73 2. 305 pv 10658 - 3,92 - 3,46 3. 305 pv kesken (ja voi jäädäkin kesken), poikinut 21.5.2006.
	KYSYMYS NUMERO 8. Joskus kuulee väitteen, että hyvä rakenne parantaa lehmän kestävyyttä. Voiko tämä pitää paikkansa? a) ei voi, väite on pelkästään ulkomaisten sonnifirmojen markkinointikikka b) joskus se on kyllä tullut mieleen, mutta ... c) kyllä d) tärkeintä on karjanomistajan kestävyys ja ideointikyky (palikat sorkkien alle, monttu lattiaan jne) e) suomalainen ayrshire on jo kestävä. Esim. monilla tiloilla on useita 50-tonnareita. KYSYMYS NUMERO 9. Saako karjanomistaja käyttää rapakontakaisia sonneja? a) ei, paitsi jos käyttää niitä holsteinille b) ei, koska se on epäluottamuslause kotimaiselle jalostukselle c) ei missään tapauksessa, mitä naapuritkin sanoisivat d) kyllä, koska karjanomistajilla pitää olla mahdollisuus valita omiin tavoitteisiinsa parhaiten sopivat sonnit KYSYMYS NUMERO 10. Mitä pitää tehdä, jos karjanomistaja joutuu mustalle listalle ? a) kilautetaan kaverille ja juorutaan puhelimessa tunti, jo helpottaa b) ollaan tyytyväisiä, sillä porukat pysyvät pirteinä c) mennään omaan navettaan katsomaan lehmiä ja ollaan tyytyväisiä tehtyihin ratkaisuihin d) ollaan katuvaisia ja jätetään typpipytystä "vahingossa" korkki yön ajaksi auki e) ollaan oikein katuvaisia ja päätetään lopettaa maidontuotanto tai ainakin vaihtaa rotua. ONNITTELUT KAIKILLE TEILLE, JOTKA PÄÄSITTE VISAILUN LOPPUUN ASTI!!! Oikeita vastauksia ei tulla julkaisemaan, jokainen vastaaja on oikeassa. Muistattehan myös, että elämässä on muutakin kuin lehmät ja siksi karjanjalostuksen ympärillä kuhiseva keskustelu on hyvä asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Karjanomistajia, karjatiloja ja jalostustavoitteita on niin monia erilaisia, että tilakohtainen valinnanvapaus on vain hyväksi. Kaikesta huolimatta karjanjalostus on iloinen ja innostava asia. Se tuo aivan erilaisen näkökulman lypsytyöhön ja omien päätösten vaikutusten seurantaan. Ennen kaikkea karjanjalostus tuo valtavasti uusia ystäviä, sillä eihän jalostus ole ollenkaan mielenkiintoista, jos siitä ei voi keskustella toisten kanssa! Hyvää kesää kaikille karjavisailijoille!